YLEISTÄ KROATIAN LUONTOYRITTÄJYYDESTÄ

Kroatian maasto on vaihtelevaa sisältäen tasankoja, järviä ja aaltoilevia mäkiä pohjoisen ja koilisen manneralueilla sekä tiheämetsäisiä vuoria ja kivisiä rantaviivoja Adrianmeren rannalla. Maan ilmasto vaihtelee alueittain. Pohjoisessa ja idässä vallitsee mannermainen ilmasto, rannikolla välimerenilmasto ja eteläkeskisellä alueella ylämaan ilmasto. Maa on erittäin kaunista seutua meri-ilmastoineen ja monipuolisine luontoineen (www.wikipedia.org).

Kroatia on pieni, vientiin suuntautunut maa. Maan elinkeinoelämän rakenteesta johtuen vienti koostuu etupäässä raaka-aineista ja puolivalmisteista. Arvioiden mukaan myös huonekalujen valmistajat suuntautuvat tulevaisuudessa vientiin (Motik ym. 2005). Metsät peittävät 37 % Kroatian maa-alueesta. Yksityishenkilöiden omistuksessa on 18 % metsistä, loput eli 82 % kuuluvat valtiolle (www.openspace.eca.ac.uk). Teollinen puunjalostus on tärkeä osa Kroatian taloutta. Yksityisesti omistettujen metsien voidaan sanoa olevan pohjimmiltaan ”hallitsemattomia”. Tämä sen takia, että monet metsänomistajat asuvat kaupungeissa, metsäpalstat ovat suureksi osaksi pirstaloituneet ja omistajayhdistysten määrä on riittämätön. Suuria metsäalueita on myös vahingoitettu vakavasti ja isoja investointeja metsiin kaivattaisiin. Teknologia on Kroatiassa jäänyt jälkeen muista Euroopan maista etenkin sahojen ja huonekalusektorin osalta (Motik ym. 2005).

Luonnontuotteet

Kroatian metsistä saatavia luonnontuotteita ovat muun muassa polttopuut, kastanjat, saksanpähkinät, marjat, sienet, tryffelit, lääkeyrtit ja -kasvit, kuitumateriaalit, hunaja ja rehu. Kroatian metsissä kasvaa monenlaisia marjoja ja hedelmiä. Vuosittain kerätään noin 1,5 tonnia saksanpähkinöitä. On arvioitu, että 80 % kerättyjen kastanjoiden kokonaismäärästä ja noin 30 % kerätyistä saksanpähkinöistä myydään markkinoilla, loput kulutetaan itse. Maan metsistä saadaan erilaisten marjojen lisäksi omenoita, päärynöitä ja kirsikoita. Edellä mainittujen luonnontuotteiden rahallisen kokonaisarvon lasketaan olevan 7,6 miljoonaa euroa. Yksityiset henkilöt keräävät yleensä sienet ja tryffelit. Ne kerätään joko virkistystarkoituksessa tai toimeentulon vuoksi. Näitä luonnontuotteita myydään kausiluontoisesti suuria määriä markkinoilla ympäri maata. On arvioitu, että kerätyistä sienistä yksi kolmasosa myydään markkinoilla ja loput käytetään itse (Motik ym. 2005).

Metsät ja metsämaat ovat hyviä ja ehtymättömiä lähteitä erilaisille lääkekasveille, joita on jo vuosisatojen ajan kerätty Kroatiassa paikalliseen käyttöön ja myöhemmin myös teolliseen tarkoitukseen. Kysytyimpiä lääkekasveja ovat muun muassa sormustinkukka, belladonna, ukonhattu, syysmyrkkylilja, peltokorte ja poimulehti. Kroatiassa on yli 80 lajia erilaisia yrttejä ja kasveja, joita käytetään lääketarkoituksiin. Kuitumaisia luonnontuotteita kuten osmankäämiä, järviruokoa, saraa, koripajua, jokipajua ja punapajua kerätään esimerkiksi eläinten rehuksi ja kuivikkeeksi tai korien valmistusmateriaaliksi. Kroatian metsissä ja metsämailla on myös paljon mehiläispesiä. Yhdestä mehiläispesästä saadaan keskimäärin 10 kiloa hunajaa vuodessa (Motik ym. 2005).

Luontomatkailu

Kroatian suosio matkailukohteena kasvaa koko ajan. Sininen Adrianmeri, jylhät kalliot ja suojaisat hiekkapoukamat kalastajakylineen houkuttelevat matkailijoita rannikolle ja saarille. Yhteensä suuria ja pienempiä saaria sekä luotoja on laskettu olevan yli 1700. Suomi on tuhansien järvien maa, kun taas Kroatia tunnetaan monista saaristaan. Kroatian rannoilla Välimeri on parhaimmillaan. Rantaviivaa on noin 5 800 kilometriä. Valtaosa rannoista on kallioiden peittämiä. Niiden välissä on karkeahkoa soraa, mutta vesi on kaikkialla syvän sinistä. Kroatiassa metsiin pääsy on pääsääntöisesti vapaata, poikkeuksena ovat kansallispuistot ja erityiset luontoalueet, joissa vierailemisesta peritään pääsymaksuja. Suojattuja kansallispuistoja (yhteensä 8) ovat muun muassa Plitvicka jezeran kansallispuisto, Kornatien kansallispuisto ja Brijuni -saarten kansallispuisto. Luonnonpuistoja (yhteensä 10) ovat esimerkiksi Velebitin, Medvednican, Biokovon ja Papukin luonnonpuistot (www.kroatia.fi).

Purjehdus

Kroatian rannat ja saaristo muodostavat yhden Välimeren kauneimmista ja monipuolisimmista rannikoista. Kapeikot, salmet, meren lahdet ja poukamat sekä noin 50 marineaa eli hyvin varustettua satamaa tekevät alueesta purjehtijan paratiisin. Saaristo tunnetaan poutaisista päivistään: joidenkin tilastojen mukaan aurinko paistaa jopa 2 600 tuntia vuodessa. Adrianmeren rannikko ja saaristo kuuluvatkin Euroopan aurinkoisimpiin alueisiin. Purjehduskausi alkaa toukokuussa ja jatkuu aina lokakuulle saakka. Kroatiassa on viisi lähtösatamaa: Mooringsin Trogir ja Dubrovnik sekä Sunsail-vuokraamon Pula, Kornati, Kremik ja Dubrovnik. Luonnollisten satamien lisäksi 50 marineaa muodostavat ketjun Kroatian ja Slovenian rajalta aina Dubrovnikiin saakka. Niissä on yhteensä 12 000 meripaikkaa sekä lisäksi noin 7 000 kuivan maan paikkaa, joissa veneen voi nostaa rannalle (www.kroatia.fi).

Sukeltaminen

Sukeltaminen on Kroatiassa erittäin suosittu harrastus. Merelle myydään vuosittain yli 40 000 henkilökohtaista sukelluslupaa. Sukeltajat kohtaavat Adrianmeren syvyyksissä monipuolisen merenalaisen maailman, johon kuuluu muun muassa kauniita koralleja ja merenalaisia luolia. Matalahko Adrianmeren pohjoisosa on rikkaan kasvillisuutensa vuoksi suosittu sukelluskohde. Sen monipuolinen luonto houkuttelee paikalle niin kroatialaisia kuin ulkomaalaisiakin harrastajia. Suotuisat lämpötilat mahdollistavat käytännössä sukeltamisen ympäri vuoden. Parhaat sukelluskohteet ovat etelässä, Kornatien saaristossa. Kroatian sukelluskoulut tarjoavat opetusta aloittelijoiden kursseista aina vaativaan Open Water Diver -koulutukseen saakka. Myös sukelluksen opettajille järjestetään omia kursseja (www.kroatia.fi).

Sukeltaminen on kuitenkin monin paikoin mahdollista vain erikoisluvalla. Sukelluksesta on säädetty lailla (säädös merenalaisesta toiminnasta; Narodne novine 47/99). Täysin kattavan luvan myöntää Kroatian sukeltajien liitto. Lupa on vuoden voimassa ja sen saavat vain kansainvälisten vaatimusten mukaan pätevöityneet sukeltajat. Sukeltaminen on kielletty alueilla, joilla on vilkas vene- ja laivaliikenne, suljetuilla ja suojatuilla alueilla, Limin kanavalla ja vuonolla, luonnonpuisto Telascicassa sekä Krkan ja Briun saarten kansallispuistojen alueilla. Kroatiassakin sukeltaminen on kielletty lähellä sotilaallisia kohteita ja ankkuroitujen sota-aluksien lähellä. Turvavyöhykkeenä pidetään noin 100 metriä. Sukeltamista valvovat yleensä poliisi, merivartiosto ja meripelastuspalvelu sekä tiede- ja urheiluministeriön erikoisvalvojat (www.kroatia.fi).

Uiminen

Kroatian rannoista valtaosa on kivisiä. Tuhannen kilometrin matkalla on useita upeita lahtia ja poukamia sekä luonnollisia hiekkarantoja. Parhaimmat hiekkarannat ovat yleensä saarilla. Krk-saaren Baska, Stara Baska ja Punat lienevät Adrian pohjoisosissa parhaimpia rantoja. Vesi on siellä kirkasta ja matalaa merenpohjaa riittää useita kymmeniä metrejä. Monilla saarilla on luonnollisia pitkiä hiekkarantoja, joissa merenpohja syvenee ja muuttuu pienille lapsille vaaralliseksi vasta 15–20 metrin päässä rantaviivasta. Mantereella olevista hiekkarannoista tunnetuimpia ovat Makarskan ja Moscenicka Dragan rannat. Uimarannoilla on kiellettyä avotulen tekeminen, jätteiden levittäminen ja muu roskaaminen, koirien tai muiden lemmikkieläinten uittaminen tai yleensäkään niiden mukaan ottaminen rannalle sekä veneillä, purjeveneillä tai muilla kulkuneuvoilla liikkuminen uintialueella. Sinisellä lipulla tai viirillä merkityt uimarannat täyttävät ympäristönsuojelulle ja korkealle laadulle asetetut vaatimukset (www.kroatia.fi).

Patikointi ja retkeily

Vaihtelevan maastonsa vuoksi Kroatia tarjoaa runsaasti patikointi- ja retkeilykohteita luonnosta kiinnostuneelle matkailijalle. Reitit ovat hyvin merkittyjä. Paikallisista matkatoimistoista ja turisti-infoista saa yleensä ilmaisia karttoja ohjeineen. Polkujen lähtöpisteissä on usein suuret ja monikieliset opastustaulut. Käärmeiden ja muiden ötököiden vuoksi pitkähihaiset puserot ja pitkät housut ovat usein vakiovaruste. Pyöräily ja muut harrastukset, kuten kiipeily, ovat viime vuosina tuntuvasti lisääntyneet matkailijoiden keskuudessa. Kroatia tarjoaa laajoja mahdollisuuksia niin tavalliseen pyöräilyyn kuin kuntopyöräilyynkin. Suositelluista reiteistä saa monessa paikallisessa matkatoimistossa pyöräily-, kävely- tai muita opaskarttoja. Myös Internetiin on harrastuksia silmälläpitäen rakennettu useita sivustoja (www.kroatia.fi).

Metsästys ja kalastus

Metsästyksestä saatavat tulot ovat Kroatialle tärkeitä. Monipuolinen riista ja upea luonto, etenkin Gorski Kotarin ja Velebit-vuoren alueilla, tarjoavat erinomaisia puitteita metsästykselle. Metsästettäviä lajeja ovat muun muassa saksanhirvi, villisika, kuusipeura, kauris, mufloni sekä erilaiset metsä- ja vesilinnut (www.kroatia.fi).

 

Kroatialaiset ovat innokkaita kalastajia. Sadat perheet saavat toimeentulonsa kalastuksesta. Myös urheilukalastus on suosittu harrastus maassa. Sisävesistö muodostuu useista kalarikkaista joista ja järvistä. Rannikkoseudulla kalastaville meri on runsaine kalansaaliineen täysin oma elementtinsä. Makean veden kaloista tunnetuimpia ovat muun muassa erilaiset lohensukuiset kalat ja tonnikala. Kalastus on Kroatiassa säädetty lailla eli se on luvanvaraista. Tietoja luvista antavat esimerkiksi paikalliset matkailutoimistot. Rannikkokaupungeissa on myös yrittäjiä, jotka järjestävät kalastusretkiä niin merelle kuin sisävesillekin (www.kroatia.fi).

Maaseutumatkailu

Kroatian maaseutumatkailu on kehittynyt viime vuosina merkittävästi. Maaseutumatkailu eli agroturizam onkin saamassa vahvaa jalansijaa Kroatiassa ja palvelut parantuvat vuosi vuodelta. Yhä useammin ulkomaalaiset, varsinkin varttuneemmat matkailijat, pakenevat maaseudun rauhaan, syrjäisille saarille tai vuoriston rauhaan. Pienissä kylissä ja turistikeskusten ulkopuolella matkailija saa kosketuksen tavallisiin kroatialaisiin ihmisiin ja heidän arkeensa. Maaseudun asukkaat ovat puolestaan kiinnostuneita ulkomaalaisista vieraistaan ja heidän kotimaastaan (www.kroatia.fi).


Lähteet

Motik ym. 2005. Country report, Croatia COST E 30 – Economic integration of urban consumers’ demand and rural forestry production. Forest sector entrepreneurship in Europe: Country studies. Acta Silvatica & Lignaria Hungarica. Special Edition 2005.

OPENspace. Vuletic, Dijana and Maruscic, Zrinka (2005). Forests for Tourism and Recreation in Croatia www.openspace.eca.ac.uk

Tietoa Kroatiasta www.kroatia.fi

Wikipedia, vapaasti muokattava tietosanakirja www.wikipedia.org


Muita linkkejä


Faculty of Forestry, University of Zagreb www.sumfak.hr

Ministry of Forestry, Agriculture and Water Management www.mps.hr

YHTEISTYÖSSÄ

 

MEIDÄT TAVOITAT › Juha / 040 5737 568 Toimisto / 050 3823 022 info@aitoluonto.fi