YLEISTÄ UNKARIN LUONTOYRITTÄJYYDESTÄ

Ennen vuotta 1989 Unkarissa koko luonnontuotealan yritystoiminta (osto poimijoilta, jalostus ja jälleenmyynti) oli erikoistuneiden, valtion omistamien yritysten hallinnassa. Sama tilanne oli tuolloin myös muissa Itä-Euroopan maissa. Poliittisten muutosten jälkeen 90-luvulla yhteiskunnan muuttuminen markkinatalouden suuntaan ja täydellinen luonnontuotesektorin vapautuminen valtion hallinnasta alkoivat hiljalleen avata mahdollisuuksia alan markkinatalouspohjaiselle kaupalliselle toiminnalle. Valtion omistamat yhtiöt lakkautettiin ja niiden tilalle syntyi pieniä, dynaamisesti toimivia yksityisyrityksiä (Hegedüs 2005).

 

Metsäsienet

 

Unkarissa metsäsienet ovat yksi tärkeimmistä luonnontuotteista. Taloudellisesti tärkeimmät metsäsienilajit ovat tatit (erityisesti herkkutatti, Boletus edulis) ja kantarelli (Chantarelleus cibarius). Nämä kaksi sienilajia muodostavat yli 90 % kaupalliseen tarkoitukseen poimittujen sienten liikevaihdosta. Kuitenkin Unkarissa kerätään monia muitakin sienilajeja, tosin vähemmässä määrin. Näitä ovat esimerkiksi haperot (Russula sp.), huhtasienet (Morcehella sp.) ja aikaisemmin mainittujen herkkutattien lisäksi muut tattilajit. Näiden kaupallinen merkitys on kuitenkin melko vähäinen. Sienet jalostetaan yleensä kuivaamalla, pakastamalla, jauhamalla tai purkittamalla (Hegedüs 2005).

Metsäsienten markkinakanava toimii seuraavasti: metsänomistajat voidaan nähdä raaka-aineen tuottajan roolissa. Tuottajilta sienet kulkevat poimijoiden kautta välittäjille. Yritykset voivat ostaa sieniä suoraan myös poimijoilta. Sienten poiminta ei ole Unkarissa maaseudun asukkaille pääasiallinen toimeentulonlähde, mutta se tarjoaa hyvän mahdollisuuden lisäansioihin. Sienten poiminta nähdäänkin poimijoiden taholta enemmänkin kaupallisena liiketoimintana kuin virkistysmuotona. Tämä johtuu maaseudun monin paikoin alhaisesta elintasosta (Hegedüs 2005).

Raaka-aineen talteenotto kaupallisessa mielessä aiheuttaa usein ongelmia. Ongelmia syntyy usein esimerkiksi jo metsänomistajan ja poimijoiden välillä. Unkarissa on sallittua poimia vapaasti sieniä valtion mailta omaan käyttöön, mutta ei kaupalliseen tarkoitukseen, johon tarvitaan erilliset sopimukset. Yksityisten henkilöiden omistamilla mailla poimintaoikeus kuuluu periaatteessa vain maanomistajalle, ellei hän myönnä lupaa edelleen muille poimijoille. Konflikteja syntyy myös etenkin raaka-aineita ostavien yritysten kesken. Kitkaa on aiheuttanut myös ulkomaisten ostajafirmojen ilmaantuminen raaka-ainemarkkinoille. Nämä ulkomaalaisyritykset (usein italialaiset) pystyvät maksamaan raaka-aineesta unkarilaisfirmoja enemmän, ja ne vievät sieniä jalostettavaksi ulkomaille. Tällöin vähäinenkin jalostusarvo karkaa ulkomaille (Hegedüs 2005).

Ennen poliittista muutosta Unkarissa sienikauppa oli täysin muutaman valtion omistaman yrityksen hallinnassa. Nämä yritykset eivät keskittyneet pelkästään sieniin, vaan toimivat laajalti myös muilla luonnontuotesektoreilla, kuten lääkeyrttivälityksessä ja kotilomarkkinoilla. 90-luvun alkupuolella näiden yritysten paikan ottivat pienemmät yksityiset yritykset. Ennen yksityistämistä suurin osa, noin 90 %, Unkarin metsäsienistä päätyi vientiin. Tämä trendi jatkui aina 90-luvun puoliväliin saakka. Tämä jälkeen on ollut havaittavissa myös kotimaisen kysynnän selkeää kasvua. Kuitenkin Unkarin metsäsienten kaksi tärkeintä markkinakanavaa ovat raaka-aineen vientitoiminta Italiaan ja Saksaan (Hegedüs 2005).

Pienillä ja keskisuurilla sienialan yrityksillä on Unkarissa mahdollisuus hakea investointitukea EU-ohjelmien kautta. Nykyisin myös sienialan pienyrityksille suunnattuja investointitukien hakuja tuetaan muun muassa Unkarin kansallisen kehittämissuunnitelman sekä kansallisen maaseudun kehittämissuunnitelman pohjalta.

 

Seuraavassa tärkeimpiä tulevaisuuden kehittämistarpeita Unkarin sienisektorilla:

• Sertifiointi ja tuotemerkin luominen korostaen unkarilaista alkuperää
• Internet-kaupan ja markkinoinnin kehittäminen
• Tuotteiden jalostusasteen nostaminen etenkin paikallisella tasolla
• Kotimarkkinoiden kehittäminen ja tukeminen
• Resurssien täysimääräinen käyttö muun muassa linkittämällä paikallista sienituotantoa osaksi alueen maaseutumatkailu- tai luontomatkapalveluja (Hegedüs 2005)

Muut luonnontuotteet


Hunaja on metsäsienten jälkeen tärkein luonnontuote Unkarissa. Muita unkarilaisia luonnontuotteita ovat esimerkiksi joulukuuset, muratti, männynkävyt, tervaleppä, kastanja ja kaisla. Näiden merkitys joulukuusia lukuun ottamatta ei ole kuitenkaan kovinkaan merkittävä (Mèszáros ym. 2005).

Hunajasektori on tasaisesti kehittynyt Unkarissa viime vuosikymmenten aikana. Maasta onkin tullut tärkeä hunajan viejämaa Euroopassa. Unkarin osuus on noin 1 % kaikesta maailmanlaajuisesti tuotetusta hunajasta. Tämä saavutus on huomattava, sillä Unkarin maa-ala on hyvin pieni verrattuna muihin suuriin hunajan tuottajamaihin, kuten esimerkiksi Venäjään tai Yhdysvaltoihin. Luonnontuotteista myös erilaiset lääkekasvit ovat tärkeitä yksityisellä sektorilla. Unkarissa onkin noin 200 yritystä, jotka ovat kiinnostuneita lääkekasvien käsittelystä (Mèszáros ym. 2005).

Luontomatkailu

Unkarin luontomatkailussa tärkeimpiä aktiviteetteja ovat patikointi, retkeily, ratsastus, pyöräily ja valokuvaaminen. Sienten poimiminen kuuluu myös unkarilaiseen luontomatkailuun: lähes kolmannes matkailijoista kerää sieniä metsissä käydessään. Unkarissa on myös kansallispuistoja, jotka tarjoavat matkailijoille erilaisia ekomatkailun palveluita. Ekomatkailulla tarkoitetaan erityisiä majoitus-, kuljetus- ja ohjelmapalveluita, jotka pyrkivät minimoimaan maalle aiheutuvat ympäristövahingot. Ekomatkailusta saatavat tulot menevät myös suoraan paikallisille ihmisille. Erilaisia ekomatkailun tarjoamia vapaa-ajanpalveluita ovat muun muassa ”metsämeditaatio” ja liikuntapalvelut unkarilaisessa metsässä (Mèszáros ym. 2005).

Lähteet

Hegedüs, A. 2005. Sienet yksi tärkeimmistä luonnontuotteista Unkarissa. Luonnontuote – Luonnontuotealan teemaryhmän lehti 1/2005.

 

Mészáros ym. 2005. Country report, Hungary COST E 30 – Economic integration of urban consumers’ demand and rural forestry production. Forest sector entrepreneurship in Europe: Country studies. Acta Silvatica & Lignaria Hungarica. Special Edition 2005.

YHTEISTYÖSSÄ

 

MEIDÄT TAVOITAT › Juha / 040 5737 568 Toimisto / 050 3823 022 info@aitoluonto.fi