Ajankohtaista

Hunajasato hieman keskimääräistä heikompi

Tiedote 30.9.2021

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry

Hunajasato jää keskimääräistä heikommaksi

Hunajasato jää kasvustoja vaivanneen kuivuuden vuoksi tänä vuonna vähän keskimääräistä heikommaksi. Tyypillistä kuluneelle hunajakesälle olivat myös poikkeuksellisen suuret alueelliset satovaihtelut ja varsinaisen satokauden jälkeen pesiin tullut sato.

Hunajan pitkäaikainen keskisato on noin 40 kiloa mehiläispesää kohti. Tänä vuonna satoa tuli jonkin verran vähemmän. ”Satovaihtelut eri puolella Suomea olivat kuitenkin suuria: siellä missä saatiin riittävästi kosteutta, satoakin tuli reilummin. Pahiten kuivuudesta kärsineillä alueilla sato jäi jopa heikoksi. Kokonaissadoksi ennustetaan noin 2,4 miljoonaa kiloa”, toiminnanjohtaja Mirkka Aarrekorpi Suomen Mehiläishoitajain Liitosta kertoo.

Tuottavia mehiläispesiä on Suomessa tänä kesänä arviolta noin 70 000. Viime talvena Manner-Suomessa menetettiin reilut 15 prosenttia mehiläisyhteiskunnista, mitä pidetään varsin kohtuullisena talvitappiona. Suomen talvitappiot olivat Pohjoismaiden pienimmät, ja lähtökohdat satokauteen olivatkin hyvät.

Kuivuus nopeutti kasvien kukintaa

Kesä- ja heinäkuun helle ja kuivuus kuitenkin vaikuttivat myös hunajasatoon. ”Monien kasvien kukinta meni ohi nopeasti eikä medentuotto ollut kovin runsasta. Esimerkiksi pääsatokasvi vadelman kukinta hujahti monin paikoin ohi hetkessä”, Mirkka Aarrekorpi kuvailee.

Hunajasato korjataan Suomessa pääosin heinä-elokuun vaihteessa, jolloin pääsatokasvit vadelma, apilat, rypsi ja rapsi sekä horsma ovat kukkineet. ”Tänä vuonna erikoista oli, että sadontulo alkoi uudelleen elokuun puolivälin jälkeen, kun kasvit saivat elokuun sateista kipeästi kaipaamaansa kosteutta. Esimerkiksi rypsi ja apilat alkoivat paikoin kukkia vielä elokuussa, ja hunajaa tuli myös kirvojen mesikasteesta”, Aarrekorpi toteaa.

Elokuun hunaja jää pääosin mehiläisten käyttöön, ja se vähentää talviruuasta aiheutuvia kuluja tarhaajille.

Parvipalvelu löydettiin hyvin

Alkukesästä Suomen Mehiläishoitajain Liitto otti koekäyttöön Mehiläisparvet.fi-palvelun, jossa yleisö saattoi ilmoittaa havaitsemistaan mehiläisparvista. Nettipalvelu löydettiin hyvin, ja parvet saatiin pääosin takaisin tarhoille. Netissä toimivaa ilmoitusalustaa käytetään jatkossakin. Helppokäyttöisen ilmoitusalustan lisäksi parvipalvelujen haasteena on saada ihmiset erottamaan tarhamehiläinen Suomen luonnonvaraisista pistiäisistä – kimalaisia, ampiaisia ja erakkomehiläisiä tarhaajat eivät siirrä tai hävitä.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Mirkka Aarrekorpi, 044 506 3200, mirkka.aarrekorpi@hunaja.net
Mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala, 050 303 0890, maritta.martikkala@hunaja.net

Tiedote on luettavissa myös Suomen Mehiläishoitajain Liiton nettisivuilla.