Ajankohtaista

Käyttöhistoria on avainasemassa luonnonkasvien käytössä

Luonnontuotteiden kaupallinen elintarvikekäyttö ja sitä koskeva lainsäädäntö -webinaarissa käsiteltiin uuselintarvikeasetusta sekä aromi- ja alkoholilainsäädäntöä. Ratkaiseva tekijä kasvien turvallisuutta arvioitaessa on tarkoituksenmukainen käyttöhistoria.

Arktiset Aromit ry järjesti yhteistyössä Ruokaviraston ja Valviran kanssa webinaarin luonnontuotealalla runsaasti kysymyksiä herättäneistä elintarvikelainsäädännön osa-alueista. Luonnontuotteiden kaupallisessa elintarvikekäytössä on varmistettava, että tuote on turvallinen. Jatkuvasti kasvava kiinnostus luonnonkasvien käyttöön on positiivinen asia ja luo ideoita uusien kasvien käytöstä. Toimijan on kuitenkin varmistettava, onko kasvin käyttö sallittu siinä käyttötarkoituksessa, johon sitä suunnitellaan.

On huomattava, että lainsäädäntö koskee nimenomaan kaupallista käyttöä, mukaan lukien käyttö ravintoloissa. Omassa käytössä voi hyödyntää huomattavasti laajempaa valikoimaa luonnonkasvejamme.

Mesiangervolle on sallittu vain tee- ja ravintolisäkäyttö

Ruokaviraston ylitarkastaja Anna Mizrahi kertoi uuselintarvikeasetuksesta ja neuvoi, kuinka tietoja haluamistaan kasveista voi hakea. Ruokaviraston sivuilla on vuonna 2016 laadittu taulukko suomalaisten luonnonkasvien käytöstä, mutta käyttöhistoria myös muissa EU-maissa. Eri EU-maissa on selvitetty kasvien käyttöä, ja linkit näihin luetteloihin löytyvät Ruokaviraston sivuilta. Esimerkiksi mesiangervosta on kysytty paljon. Sen lehtiä ja kukintoja saa käyttää vain ravintolisissä ja yrttiteenä. Jos mesiangervon kukinnoista valmistetaan uute, jota käytetään elintarvikkeen maustamiseen, on kyse aromilainsäädännön mukaisesta toiminnasta, perustelee Mizrahi.

Mesiangervon- ja maitohorsmankukan mahdollisuudet aromikäytössä

Elintarvikearomien käyttöä on alettu säädellä vasta 2010-luvulla. Niitä lisätään elintarvikkeeseen antamaan tai muuttamaan tuoksua ja/tai makua. Luonnonkasveista aromeja voidaan valmistaa paitsi elintarvikekäyttöön hyväksytyistä kasveista, myös muista kasveista, joita on käytetty merkittävissä määrin aromien raaka-aineena. Yksi esimerkki on maitohorsman kukka, jonka elintarvikekäyttöhistoriaa ei ole osoitettu, mutta sen sijaan aromikäyttö on. Maitohorsman kukista valmistettua uutetta voi siis käyttää aromina elintarvikkeissa. Myös mesiangervon kukista valmistelulle uutteelle on osoitettu merkittävää käyttöhistoriaa, mutta ainoastaan alkoholijuomia korvaavissa alkoholittomissa juomissa. Näin ollen mesiangervon kukista valmistettua uutetta voi käyttää esimerkiksi kuohujuomissa, joita käytetään alkoholijuomien tavoin. Mesiangervon kukkiin liittyy kuitenkin myös huoli turvallisuudesta sen sisältämien salisylaattien vuoksi, joten tarvitaan aina myös tapauskohtaista harkintaa. Koottua tietoa aromikäyttöön sallituista luonnonkasveista ei vielä ole. Yhteistyö tiedon kokoamisessa kannattaa; jos yksi toimija osoittaa kasvin aromikäyttöhistorian, voivat muutkin käyttää sitä, kertoi ylitarkastaja Kirsi-Helena Kanninen.

Myös alkoholijuomissa kasvien käyttö edellyttää käyttöhistoriaa

Valviran ylitarkastaja Timo Rokan mukaan luonnonkasvien käyttö alkoholijuomissa ei poikkea muusta elintarvikekäytöstä elintarvikelainsäädännön ja sen edellyttämän käyttöhistorian suhteen. EU:n tislattujen juomien ja maustettujen viinien asetukset sekä EU:n erityinen nimisuojajärjestelmä mahdollistavat näille edellä mainitun lainsäädännön alaisille tuotteille poikkeuksia, jotka koskevat vain niitä, eikä niitä voida pitää käyttöhistorian osoituksena. Esimerkiksi Gentianissa käytetään katkeroa, Vermutissa Artemisia-lajien asianmukaisia aineksia ja Maiwein-viinipohjaisessa juomassa tuoksumataraa. Poikkeukset koskevat vain näitä tuotteita ja lisäksi alkoholijuomien valmistaminen vaatii aina luvan, muistuttaa Rokka.

Alkoholilainsäädäntö voi tulla luonnontuotealalla vastaan myös ravintolisien valmistuksessa. Valvira valvoo alkoholilainsäädännön osalta myös ravintolisiä, joiden valmistuksessa on käytetty alkoholia. Käyttölupaa voi hakea Valvirasta, ja käyttölupapäätöksessä määritellään sallittu käyttötarkoitus ja vuosikäyttö. Ravintolisät kuuluvat elintarvikkeisiin, ja elintarviketoiminnasta on tehtävä ilmoitus oman kunnan elintarvikevalvontaan, kertoi ylitarkastaja Markku Keskimäki.
 

Aihepiiri kiinnosti yli kolmeasataa alan toimijaa. Luonnontuotealan yrittäjyyttä suunnitteleville alaa koskeva lainsäädäntö on hajallaan ja hankalasti haltuun otettava, ja helposti saavutettavaa tietopakettia toivottiin. Myös alan ammatillisen koulutuksen merkitys nostettiin esiin. Lainsäädäntö-webinaari aloitti Luonnosta kestävästi ja vastuullisesti II -hankkeen webinaarisarjan, jossa käydään läpi luonnontuotealan ajankohtaisia, huomioitavia aiheita, jotka jokaisen alalla toimivan on tarpeen tuntea. Tulevien webinaarien aiheina ovat muun muassa raaka-aineiden markkinat ja hinnoittelu, elintarvikkeiden pakkausmerkinnät ja luonnontuotteet kosmetiikassa.

Webinaarin materiaalit ja tallenne ovat katsottavissa Arktiset Aromit ry:n sivuilla.

Lisätietoja: Birgitta Partanen, birgitta.partanen@arktisetaromit.fi, p. 040 580 1186