Ajankohtaista

Luonnontuotteilla enemmän tuottoa metsistä

Metsänomistajien metsistään saamat tulot perustuvat pääosin puun myyntiin

Kiinnostus metsien muita tuotteita kohtaan ja niistä saataviin tuloihin on kasvanut. Erityisesti keruuluvan vaativat luonnontuotteet, kuten pakuri, kerkät ja mahla tarjoavat huomattavia tulomahdollisuuksia metsänomistajille. Osasta luonnontuotteista tuloja voi saada jopa vuosittain, kun taas puuntuotannossa tuloja saadaan vain muutaman kerran kiertoajan aikana.  

Luonnontuotealan rajat rikkova liiketoimintaekosysteemi (LUTU) -hankkeessa on haastateltu luonnontuotealalla toimivia metsänomistajia. Tavoitteena on ollut selvittää heidän rooliaan osana luonnontuotealan arvoverkostoa, motiiveja luonnontuotteiden tuotannolle sekä mahdollisuuksia ja haasteita luonnontuotteiden tuotantoon liittyen. Koko hankkeen tavoitteena on parantaa luonnontuotealan liiketoimintaverkoston kasvun ja kansainvälisen toiminnan valmiuksia. Koska raaka-aineiden saatavuus on nähty keskeiseksi haasteeksi alan kasvulle, ovat metsänomistajat avainasemassa mahdollistaessaan raaka-aineiden saatavuuden ja tarjonnan sekä kotimaisille että kansainvälisille markkinoille.

Suomessa kerätään esimerkiksi pakurikääpää (Inonotus obliquus) vuosittain 20−30 tuhatta kiloa

Pakurin luontaiset esiintymät vähenevät koko ajan ja pakurin saannin turvaamiseksi onkin kehitetty käävän ymppäysmenetelmää. Tähän mennessä pakuria on viljelty noin 600−700 hehtaarille (Arvio Pro Pakuri ry 2020). Ymppäyksen kustannukset ovat keskimäärin noin 5000 €/ha ja satoa joudutaan odottamaan 5-10 vuotta, joten tässäkin investoinnissa on riskinsä: ”markkinatilanne vaikuttaa tietenkin hintaan. Ja kuinka paljon niitä metsänomistajia, jotka tätä pakuria viljelee on; jos on paljon tarjontaa, hinta laskee”, kuvaili eräs haastateltu pakuria viljelevä metsänomistaja. Pakurin maailmanmarkkinoiden koko on miljoonia tonneja, joten kysyntää myös viljellylle pakurikäävälle uskotaan olevan.

Myös koivun mahlan valuttaminen vaatii metsänomistajan luvan

Koivun mahlalla on kysyntää, varsinkin ulkomailla. Mahlaa kerätään ja jalostetaan Suomessa miljoonia litroja vuodessa. Määriä ei tilastoida, joten tarkkaa tietoa tuotannon mittakaavasta ei ole. Mahlan etuna esim. pakuriin nähden on, että sitä saa koivikoista joka kevät, joten investoinnin riski on pienempi ja tulovirta on vuosittainen. Suomessa on useampia koivun mahlaa ostavia ja jalostavia yrityksiä, jotka hakevat sopimusviljelijöitä metsänomistajista. Tuotannon haasteena on logistiikka – mahla on saatava nopeasti valutuskoivikosta jalostukseen.

Luonnontuotteista saatavat tulot voivat ylittää puuntuotannosta saatavat tulot

Esimerkiksi viljellyn pakurikäävän tuotto pakurin markkinahinnasta riippuen voi olla 10 000 - 25 000 € hehtaarilta. Eräs haastateltu metsänomistaja kertoi luonnontuotteiden tuottotavoitteistaan: ”mulla oli tavoite kaksinkertaistaa metsien tuotto luonnontuotteiden avulla ja tänä vuonna jo toteutui se tavoite; nyt joudun miettimään tavoitteen uusiksi”.  Pakurista saatava tuotto riippuu pakurin markkinahinnan lisäksi ymppäyksen onnistumisesta, satotasosta ja sen ajankohdasta ja myös siitä, saadaanko samasta puusta useampi kuin yksi sato.

Raaka-aineiden saatavuus on keskeinen pullonkaula

Raaka-aineiden saatavuus on keskeinen pullonkaula luonnontuotealan yrittäjyyden ja tuotetarjonnan kasvulle jalostavien yritysten suunnalta saatujen viestien mukaan. Esimerkiksi koristehavujen kohdalla suurin osa Suomessa käytettävistä havuista tulee ulkomailta, koska kotimaista havua kerääviä ja myyviä metsänomistajia ei haastattelujen perusteella löytynyt monia. Lisäksi ulkomaiset havut ovat monipuolisempia ja niiden toimitus on tehty helpoksi: ”… sitä tanskalaista havua, niin siellähän on eri lajikkeita mitä Suomessa, hienoja, semmoisia pörheitä…”.  

Luonnontuoteala on kuitenkin viimeisten vuosien aikana ollut selkeässä kasvussa

Kasvu nojaa sekä perinteisten luonnontuotteiden, kuten marjojen ja sienten jalostukseen ja vientiin. Alan kasvua tukemaan on kuitenkin noussut uusia pitkälle jalostettuja tuotteita, joissa hyödynnetään metsänomistajien hallinnassa olevia luonnontuotteita. Luonnontuotteet ovat edelleen metsiemme alihyödynnetty uusiutuva luonnonvara, joten alan kasvulle on vielä runsaasti mahdollisuuksia.

Hankkeen toteuttajat ovat Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto ja kauppatieteiden laitos sekä Luonnonvarakeskus. Itä-Suomen yliopisto on koostanut vastaavia haastatteluja luonnontuotealan yrityksistä ja muista toimijoista. Hankkeen puitteissa tullaan järjestämään mm. työpajoja ja seminaareja, joihin luonnontuotealan yrittäjät ja -kehittäjät ovat tervetulleita. Hankkeen toiminta-alueena on pääasiallisesti Pohjois-Karjala ja Kaakkois-Suomi. Hankkeen toimintakausi on 1.10.2019-31.12.2021. Hanke rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta (Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen ELY -keskukset).

Teksti ja lisätietoa

Hanna Muttilainen, 029 5322161, hanna.muttilainen@luke.fi

Miina Jahkonen, 0295322513, miina.jahkonen@luke.fi

Mikko Kurttila, 029 5323262, mikko.kurttila@luke.fi

Luonnonvarakeskus, Luke