Ajankohtaista

Maailman mehiläispäivä 20.5.

Loppukevät on mehiläispesille työntäyteistä kasvun aikaa

Maailman mehiläispäivänä annetaan tunnustusta pölyttäjille, jotka varmistavat työllään meidän ravintomme monipuolisuuden. Tarhamehiläispesissä kasvatetaan parhaillaan uutta sukupolvea kesän satokasvien pölytykseen ja hunajan keruuseen.

Toukokuu on mehiläisyhteiskuntien kasvun aikaa. Työmehiläiset hakevat siitepölyä toukille ja mettä omaksi ravinnokseen muun muassa pajuista, voikukista, vaahteroista ja hedelmäpuista. Tärkeimpiä kevään ja alkukesän ravintokasveja niin tarhamehiläisille kuin luonnonpölyttäjillekin ovat nimenomaan pajut ja voikukat, jotka monesti mielletään rikkakasveiksi.

”Olisikin hyvä, että viljelijät ja maanomistajat säästäisivät pientareiden pajukot, jos se vain suinkin on mahdollista. Ne ovat pölyttäjille erittäin tärkeitä, kun muuta ravintoa on luonnossa tarjolla vielä niukasti. Kotipuutarhurit puolestaan voisivat jättää taistelun voikukkia vastaan mahdollisimman vähälle ja seurailla sen sijaan, millaisia ruokavieraita niissä käy”, mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala Suomen Mehiläishoitajain Liitosta kannustaa.

Talven lämpötilavaihtelut haasteellisia mehiläisille

Mehiläisten talvehtiminen on sujunut tänä vuonna vaihtelevasti. Tarhamehiläiset viettävät talven pesässä pienessä liikkeessä talvipalloon kerääntyneenä. Talvi oli pitkä ja kevät viileä, ja siksi tarhaajat joutuivat monin paikoin ruokkimaan yhteiskuntia alkukeväällä, jotta ravintoa riittäisi pajun kukintaan asti.

”Kylmyys ei mehiläisiä yleensä haittaa, kunhan ruokaa on tarpeeksi. Sen sijaan suuret lämpötilavaihtelut voivat aiheuttaa haasteita pesän ilmanvaihdolle, ja tällaisia vaihteluja koettiin viime talvenakin jonkin verran. Tarkempaa tietoa talvitappioista on luvassa vasta kesäkuussa, sillä Pohjois-Suomessa pesiä päästään tarkastamaan kunnolla vasta näin toukokuun lopulla”, Martikkala kertoo.

Toiveissa maltillinen kevään eteneminen

Moni nauttii, kun kesäinen lämpö on viimein levinnyt Suomeen. Mehiläistarhaajat kuitenkin toivovat maltillisia lämpötiloja, sillä äkillinen lämpöaalto kiihdyttää kasvukautta. ”Mehiläisten kannalta olisi tärkeää, että yhteiskunnat ehtivät rauhassa kasvaa ja vahvistua ennen tärkeiden satokasvien, kuten vadelman ja apiloiden, kukintaa. Tällöin pölytystyö onnistuu paremmin ja myös hunajasadosta tulee luonnollisesti parempi”, Maritta Martikkala toteaa.

Kotimaisen hunajan suosiminen onkin hyvä keino tukea paitsi mehiläistarhausta myös kotimaisten viljelykasvien tuotantoa. Mehiläiset hoitavat meillä esimerkiksi vadelman, herukoiden, mansikan, omenan ja muiden hedelmäpuiden sekä öljykasvien, apilan ja tattarin pölytystä.

YK:n julistama maailman mehiläispäivä

Maailman mehiläispäivää on vietetty 20. toukokuuta vuodesta 2017 alkaen. Kansainvälinen päivä sai alkunsa Slovenian aloitteesta, ja sillä halutaan muistuttaa pölyttäjien tärkeydestä maailman ruuan tuotannolle ja luonnon monimuotoisuudelle. Parhaiten pölyttäjiä voi tukea tarjoamalla niille ravinnoksi kukkivia kasveja ja antamalla niiden tehdä rauhassa omaa pölytystyötään. Lisätietoa maailman mehiläispäivästä löytyy YK:n sivuilta suomeksi ja teemapäivän omilta kotisivuilta englanniksi.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

SML:n mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala: 050 3030 890, maritta.martikkala@hunaja.net

SML:n viestintäasiantuntija Virpi Aaltonen: 050 382 2428, virpi.aaltonen@hunaja.net.

Lähde:Suomen Mehiläishoitajain Liitto ry