Ajankohtaista

Maailman mehiläispäivä 20.5.

Tiedote, Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry 17.5.2021

Puutarhaviljelijät tuntevat pölytyksen hyödyt

Maailman mehiläispäivänä 20. toukokuuta nostetaan esiin pölyttäjät. Tarha- ja villimehiläiset vaikuttavat merkittävästi ruuantuotantoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Erityisesti pölyttäjien työtä arvostavat hedelmän- ja marjanviljelijät.

Mehiläinen karhunvatukalla                                Mehiläinen kriikunalla

Kuva Tarja Ollikka / SML                                     Kuva Tarja Ollikka / SML

Valtaosa puutarhaviljelykasveista on hyönteispölytteisiä, joten onnistunut pölytys kasvattaa niiden satoa. Hyvin pölyttyneet marjat ja hedelmät ovat myös kauniin muotoisia, kypsyvät tasaisemmin ja säilyvät paremmin. Siksi suuri osa marjan- ja hedelmänviljelijöistä käyttää tiloillaan tarhamehiläisiä tai kasvatettuja kimalaisia varmistamassa pölytyksen onnistumista.

Tarhamehiläiset pölyttäjinä hedelmätiloilla

Suomen Mehiläishoitajain Liitto ja Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto kartoittivat keväisessä kyselyssä, miten viljelijät hoitavat pölytystä tiloillaan.

”Kartoituksessa kolme neljästä viljelijästä kertoi käyttävänsä tarhamehiläis- tai kimalaispölytystä. Ammattimaisessa hedelmänviljelyssä tarhamehiläiset ovat käytössä lähes kaikilla tiloilla”, asiantuntija Tomi Pousi Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta kertoo.

Pölytystä käyttävien viljelijöiden määrä on kasvussa, sillä viljelijät tiedostavat hyvin pölyttäjien merkityksen. ”Eräs kyselyyn vastannut viljelijä totesi, että hänen viljelmillään satokausi aikaistui pölyttäjien ansiosta, mikä näkyi suoraan lisääntyneenä tulona.”

Ravintokasvien riittävyys pölyttäjille tärkeää

Pölytyspalvelussa viljelijät vuokraavat mehiläispesiä mehiläistarhaajilta. Osa viljelijöistä on kuitenkin innostunut tarhaamaan mehiläisiä myös itse. Lisäksi kasvustoja pölyttävät luonnonvaraiset hyönteiset, kuten kimalaiset, erakkomehiläiset, kukkakärpäset ja perhoset.

”Puutarhakasvien onnistunut pölytys onkin kokonaisuus, jossa sekä tarhamehiläispesillä että luonnonpölyttäjien suojelulla on tärkeä rooli”, tutkimusasiantuntija Eeva-Liisa Korpela Suomen Mehiläishoitajain Liitosta toteaa.

Kaikille pölyttäjille on tärkeää, että kukkivia ravintokasveja on tarjolla varhaisesta keväästä syksyyn asti. ”Mettä ja siitepölyä tarjoavien kasvien säästäminen, istuttaminen ja kylväminen ovat jokaiselle pölyttäjistä kiinnostuneelle helppoja tapoja luoda pölyttäjille hyvät elinolot. Kasveja valitessaan kannattaa suosia kotimaisia lajikkeita”, Korpela korostaa.

Hedelmien ja vihannesten teemavuosi

Parhaillaan on käynnissä YK:n hedelmien ja vihannesten teemavuosi, jolla painotetaan hedelmien ja vihannesten merkitystä ihmisten ravitsemukselle ja terveydelle sekä kestävälle kehitykselle. Maailman mehiläispäivänä on hyvä muistaa, että iso osa hedelmistä ja vihanneksista on hyönteispölytteisiä tai niiden siementuotanto vaatii pölytystä. Hedelmien ja vihannesten säilyvyyden paraneminen onnistuneen pölytyksen ansiosta on myös tärkeää, sillä niiden hävikki ruokaketjun eri vaiheissa on suurta.

Puutarhakasveja, joiden pölytyksessä käytetään mehiläispesiä:

- mansikka
- puutarhavadelma
- pensasmustikka
- herukat
- omena
- päärynä
- muut hedelmäpuut ja marjapensaat

Peltokasveja, joiden pölytyksessä käytetään mehiläispesiä

- rypsi ja rapsi
- tattari
- kumina
- härkäpapu
- apiloiden siementuotanto
 

Lisätietoa:

– Tutkimusasiantuntija Eeva-Liisa Korpela, Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry, 040 5063 202, eeva-liisa.korpela@hunaja.net

– Asiantuntija Tomi Pousi, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto HML ry, 040 552 2717, tomi.pousi@hmlry.fi

Tiedotteen kuvineen löydät myös Suomen Mehiläishoitajain Liiton nettisivuilta.