Ajankohtaista

Mahla-aika lähestyy. Katso vinkit keruuseen ja lue hankekuulumiset

Hankkeissa on kehitetty mahlan käyttöä Hämeen alueella

Mahlaa metsästä markkinoille- pilottihanke vietiin onnistuneesti päätökseen tammikuun lopulla. Mahlan ja muiden koivun luonnontuotteiden käytön kehittäminen jatkuu Mahla- koivun eliksiiristä lisäarvoa maaseudulle- hankkeessa elokuulle saakka. Pilottihankkeessa toteutettiin mahlan käyttöpilotointi. Mahlaa kerättiin 1500 litraa Asikkalan Viitailassa. Mahla käsiteltiin pastöroinnilla Jaakkolan omenatilalla ja Hartwall keitti siitä mahlaolutta. Pilotoinnissa saatiin arvokasta tietoa mahlan säilyvyydestä ja logistiikan haasteista.

Koivusta saatavien luonnontuotteiden verkostoja ollaan kokoamassa

Hankkeissa on koottu mahlan tuottajien, käsittelijöiden ja jalostajien verkostoa. Pilotoinnin yhteydessä saimme koottua yhteen 20 mahlan valutuksesta kiinnostunutta metsänomistajaa. Otimme yhteyttä Hämeen alueen marja- ja hedelmätiloihin, jota kautta saimme yhteen kymmenkunta mahlan käsittelystä kiinnostunutta toimijaa. Mahlan jalostukseen on suurta kiinnostusta hankealueella ja myös sen ulkopuolella. Tällä hetkellähän Etelä-Suomessa ei ole teollista mahlan tuotantoa.

Kokoamme verkostoa myös pakurin tuottajista. Pakurista on tulossa uutiskirje keväällä. Tervetuloa mukaan verkostoihin! (Tilaa uutiskirje tästä: linkki)

Mahlan keruutavat

Mahlaa voidaan kerätä pienimuotoisesti ämpäri-letkumenetelmällä. Menetelmä on helppo ja edullinen tapa kerätä mahlaa, mutta työläs silloin kun mahlaa kerätään useista puista. Teollisen mittakaavan keruussa koivikkoon rakennetaan letkuverkosto, jota pitkin mahla kerätään suureen tankkiin. Investointi on noin 8000 euroa/hehtaari, mutta se mahdollistaa noin 2000 euron vuotuiset nettotulot.

Mahlan käsittely

Mahlan hyödyntämisen suurin kysymys on sen käsittely. Mahlan herkän pilaantuvuuden takia keruussa on oltava tarkka hygienian kanssa ja mahla on toimitettava käsittelyyn heti keruun jälkeen. UV-sterilointi yhdessä ultratiheän suodatuksen kanssa on lupaavimmalta vaikuttava käsittelytapa mahlalle. Hankkeessamme kootaan tietoa mahlan eri käsittelytavoista kesällä ilmestyvään oppaaseen.

Hankkeessa tapahtuu - mahlan säilyvyyden parantaminen

LAB-ammattikorkeakoulussa on tutkittu, millaisia kemiallisia muutoksia koivun mahlassa tapahtuu, kun se alkaa pilaantua. Mahlan pH laskee selvästi pilaantumisen myötä, samoin Brix, eli sokeriarvo, pienenee ja liuoksen sameus (NTU) kasvaa voimakkaasti huoneenlämmössä, jääkaapissa säilytetyissä näytteissä muutokset ovat hitaampia. Näitä tutkimuksia jatketaan edelleen. Ensimmäisiä mikrobiologisia testauksia on myös tehty.

Keväällä -22 tutkitaan UV-steriloinnin vaikutusta mahlan pilaantumiseen mikrobiologisten testien avulla sekä seuraamalla liuoksen sameutta ja kemiallisia ominaisuuksia. Mikrobiologiset testit ovat aikaa vieviä ja työläitä. Tämän vuoksi tutkitaan korreloisiko liuoksen sameus mikrobikasvun kanssa. Näin saataisiin nopeutettua sterilointitutkimuksia. Mahlakaudella testataan myös mikrosuodatuksen vaikutusta mahlan säilyvyyteen.

Lähde: Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (katso videot mahlan keruutavoista)

Hankkeen webinaari 15.3.