Ajankohtaista

Pakuri, mahla, kuusenkerkkä – luonnontuotteiden tuottaminen ja metsien luomusertifiointi kiinnostavat pohjoiskarjalaisia metsänomistajia

Toistaiseksi vielä harva pohjoiskarjalainen metsänomistaja tuottaa luonnontuotteita myyntiä varten, mutta moni pitää sitä yhtenä hyvänä mahdollisuutena. Kiinnostavimpina tuotettavina tuotteina nähdään pakuri, koivunmahla, kuusenkerkät sekä koivun lehdet ja koristehavut. Metsien luomusertifiointi kiinnostaa, jos siitä ei koidu ylimääräistä työtä tai kustannuksia. Metsään.fi:tä aihepiirin tiedonvälityskanavana ei vielä yleisesti tunneta.

Tulokset käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen metsäkeskuksen tekemästä kyselystä, jossa selvitettiin pohjoiskarjalaisten metsänomistajien näkemyksiä luomukeruualueiden sertifioinnista ja luonnontuotealan sähköisistä palveluista. Kysely oli osa ”Luomua ja luonnontuotteita metsävaratietoihin” -hanketta (LULUMe).

Luomukeruualueiden sertifioinnista halutaan lisää tietoa ennen päätöksentekoa

Kyselytutkimukseen osallistuneet metsänomistajat suhtautuivat luomukeruualueisiin pääasiassa myönteisesti ja näkivät luomukeruualueet mahdollisuutena tukea Suomen mainetta puhtaana alueena. Toisaalta alueiden pelättiin myös lisäävän kaupallista keruupainetta sertifioiduille alueille.

– 45 prosenttia kyselyyn vastanneista oli valmis luomusertifioimaan metsiänsä, jos siitä ei koituisi ylimääräistä työtä tai kustannuksia. 35 prosenttia olisi valmis sertifioimaan metsänsä kokonaan tai osittain luomukeruualueeksi joka tapauksessa. Kolmannes vastaajista oli kiinnostunut metsiensä vuokraamisesta luonnontuotteiden tuotantoon. Kaksi viidesosaa vastaajista olisi kiinnostunut luomukeruualueiden sertifioinnista, jos siitä olisi omistajalle taloudellista hyötyä, kertoo Luken tutkija Hanna Muttilainen.

Metsien luomukeruualueiden sertifiointi oli suurelle osalle metsänomistajista uusi asia ja puolet vastaajista haluaisi lisää tietoa siitä, mitä metsien sertifiointi luomukeruualueiksi tarkoittaa, ennen kuin tekevät päätöksensä omien metsiensä sertifioinnin osalta. Neljännes vastaajista koki, että luomukeruualueiden sertifiointi tulisi ensin toteuttaa valtion metsissä. Reilu viidennes metsänomistajista ei olisi halukas sertifioimaan metsiään luomukeruualueiksi. Luomukeruualueiden sertifioinnin voi hoitaa metsänomistaja itse tai sen voi hoitaa yhteinen aluesertifioija eli selvittäjä. Vain kuusi prosenttia vastaajista oli valmis hoitamaan luomukeruualueiden sertifioinnin itse.

Metsään.fi-palvelua täydennettiin kyselyn tulosten pohjalta

Kysely tehtiin loppuvuodesta 2018, jolloin luonnontuotteet eivät vielä olleet mukana Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa. Kyselyssä metsänomistajilta tiedusteltiin kiinnostusta Metsään.fi-palveluun lisättävästä luonnontuotetiedosta kuten esimerkiksi metsikkökuvion soveltuvuudesta luonnontuotteen tuotantoon. Uusi palvelu koettiin vieraaksi, mutta kolmannes vastaajista suhtautui siihen kuitenkin positiivisen kiinnostuneesti. Joka kymmenes vastaaja oli sitä mieltä, että palvelussa tulisi olla mahdollisuus lisätä myös omia luonnontuotekohteita.

– Kyselyn pohjalta Metsään.fi-palveluun tuotettiin luonnontuotemetsäkarttataso, jossa kuvataan kuusenkerkän keruuseen ja koivun mahlan valutukseen soveltuvat sekä pakuri- ja lakkakäävän viljelyyn soveltuvat kohteet, kertoo Juha Vornanen Suomen metsäkeskuksesta. LULUMe-hankkeen (1.3.2018–31.8.2021) tavoitteena oli parantaa luonnontuotealan liiketoimintamahdollisuuksia edistämällä keruuta ja raaka-aineen tuotantoa. Toiminnan ammattimaisuutta pyrittiin nostamaan lisäämällä metsänomistajien tietoisuutta metsiensä muistakin kuin puuntuotannollisista mahdollisuuksista ja edistämällä siten erilaisten luonnontuotteiden markkinoille pääsyä, myös luomuna. Kyselyn tuloksista on julkaistu raportti Luken Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus -sarjassa.

Lähde: Luonnonvarakeskus