Ajankohtaista

Pihkan yhdisteillä MRSA-bakteerin kimppuun

MRSA on tällä hetkellä yksi nopeimmin kehittyvistä bakteereista, ja se aiheuttaa paljon erilaisia infektioita ihotaudeista vakavaan sydämen sisäkalvon tulehdukseen. Helsingin yliopiston tutkijat ovat nyt kehittäneet uudenlaisen biopolymeerin, joka joutuessaan kontaktiin MRSA-bakteerin kanssa tappaa sen lähes sataprosenttisesti. Biopolymeerissä on yhdistetty nanoselluloosaa yhdisteisiin, jotka ovat peräisin metsäteollisuuden sivuvirtana kerätystä puun pihkasta.

Puun pihkaa suomalaisessa metsässä. Kuva: Ghada Hassan

Metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus (MRSA) tarkoittaa mitä tahansa S. aureus -bakteerikantaa, jolle on kehittynyt vastustuskyky laajakirjoisille beetalaktaamiantibiooteille, kuten kloksasilliinille, metisilliinille ja floksasilliinille. MRSA-infektiolla voi olla moninaisia seurauksia, muun muassa krooninen haavainfektio, sepsis tai respiraattorihoitoon liittyvä keuhkokuume. MRSA on merkittävin kehon sisäisten lääkinnällisten laitteiden käyttöön liittyvien kroonisten infektioiden aiheuttaja.

Ghada Hassan Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta on väitöskirjassaan selvittänyt vastustuskykyisen Staphylococcus aureus (MRSA) -bakteerin torjuntaan käytettävien biopolymeerien ja yhdisteiden valmistamista.

Nanoselluloosaa ja pihkasta saatuja yhdisteitä yhdistämällä Hassan kehitti uuden biopolymeerin, joka joutuessaan kontaktiin MRSA-bakteerin kanssa tappaa sen lähes sataprosenttisesti.

– Materiaali on bioyhteensopivaa, eikä sen havaittu olevan merkittävästi toksinen ihmisen verisoluille. Valmiste on sekä tehokas että turvallinen, sillä se tappaa bakteerisoluja, mutta ei vahingoita ihmisen soluja. Siksi sillä voi olla biolääketieteellisiä sovelluksia esimerkiksi osana ihmisten terveydenhoitoon käytettäviä kehittyneitä biomateriaaleja, kuten istutteita, verisuonistenttejä ja haavasiteitä, Hassan toteaa.

Grampositiivisten MRSA-bakteerien lisäksi Hassanin kehittämä materiaali tehoaa myös gramnegatiivisiin E. coli -bakteereihin. Näin ollen sen vaikutuskirjo on laaja, mikä voi auttaa laajentamaan mikrobeja tuhoavaa vaikutusta. Hassanin mukaan asiaa kannattaa tutkia lisää, sillä monet nykyisistä vaikuttavista aineista kohdistuvat vain jompaankumpaan bakteerityyppiin, ei molempiin.

Sivuvirrasta saatava pihka hyötykäyttöön

– MRSA:n leviämisen estäminen tämän kaltaisilla innovatiivisilla biomateriaaleilla on avainasemassa, jos Suomen metsäteollisuuden mahti halutaan palauttaa ennalleen. Ja tässä tapauksessa vieläpä tuotetaan jotakin arvokasta pihkasta, jota on aiemmin pidetty pelkkänä sivuvirtana tai peräti jätteenä, Hassan sanoo. Näin pihkan ja sen sisältämien yhdisteiden arvoa voidaan kasvattaa huomattavasti niin terveysvaikutusten kuin rahallisen arvonkin osalta.

Väitös:

Proviisori Ghada Hassan väittelee 20.2.2021 kello 10 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta "Synthesis of Antimicrobial Surfaces and Compounds to Target Resistant Staphylococcus aureus". (Väitös striimataan, ks. tarkemmat tiedot tapahtumakalenterista).

Vastaväittäjänä on Professor Miguel Castanho, University of Lisbon, ja kustoksena on professori Jari Yli-Kauhaluoma.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Yhteyshenkilöt

Ghada Hassa (puhuu suomea), ghada.hassan@helsinki.fi, puh. 045 138 4245