Luonnonsienet

Luonnonsienet - herkkutatti ja haaparousku suosituimmat myyntisienet

Syötävien sienien vuosisato on arviolta 1,5- 2 miljardia kiloa, mutta arviolta vain 3,3- 15 milj. kiloa sieniä poimitaan vuosittain (Turtiainen et al. 2012). Lähes koko poimittu sato (85- 90%) menee poimijoiden omaan kotitalouskäyttöön. Myyntiin päätyy arviolta miljoona kiloa sieniä eri kanavien kautta. Vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. Ruokavirasto kokoaa vuosittain MARSI-raporttiin tietoa metsämarjojen ja -sienten kauppaantulomääristä, poimijahinnoista sekä poimintatuloista. 

Ruokavirasto ylläpitää ohjeellista listausta suositeltavista ruokasienistä. Suositeltavia ruokasieniä ovat: herkkutatit, kangastatti, punikkitatit, voitatti, haaparouskut, kangasrousku, karvarousku, leppärouskut, isohapero, kangashapero, keltahapero, viinihapero, mustavahakas, kehnäsieni, mesisienet, keltavahvero, suppilovahverot, mustatorvisieni, lampaankääpä, vaalea orakas, korvasieni, huhtasienet, tuoksuvalmuska ja viljellyt ruokasienet. Merkittävimpiä näistä ovat rouskut, tatit ja vahverot.

Sienisadosta muodostui erittäin heikko vuonna 2019. Kuuma ja kuiva kesä myöhästytti satoa runsaasti, ja sienikausi oli lyhyt. Kaupallisesti tärkeimmän sienen, herkkutatin, sato oli edellisvuotta huomattavasti huonompi (100 tn vs. 275 tn). Haaparouskua tuli myyntiin vain 12 tn, kangasrouskua vain 6 tn. Kantarellia saatiinmyyntiin vajaat 17 tn. Suppilovahverosato oli edellisvuotta huonompi, vajaat 18 tn. Korvasienen sato oli tavanomaista parempi eli runsaat 13 tonnia.

Luonnonsienten kilohinnoista nousi edellisvuodesta eniten haaparouskun kilohinta. Eniten laski keväisen korvasienen kilohinta. Luonnonsienistä kertyi viime vuonna poimintatuloja yhteensä vajaat 0,5 milj. euroa (1,2 milj. euroa v. 2018). Herkkutatin osuus oli tästä 0,25 milj. euroa, kantarellin 0,1 milj. euroa.

Lähde MARSI 2019