Irlanti

YLEISTÄ IRLANNIN LUONTOYRITTÄJYYDESTÄ

Irlannin pinta-alasta metsiä on vain noin 11 % (IFFPA 2017). Tästä johtuen metsien monikäyttö ja sen kehittyminen etenkin yksityismetsien osalta on Irlannissa alkutekijöissään. Lisäksi Irlannissa ei ole mm. vastaavanlaista marjojen ja sienten keruukulttuuria kuin Suomessa. Irlannin ympäri vuoden leuto ilmasto, vehreät maisemat ja kulttuuri kuitenkin tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia luontoalan yrittäjyydelle. Keskeisimmät luontoyrittäjyyden osa-alueet ovat luontomatkailu ja virkistys sekä koristemateriaalituotanto (Ni Dhubháin ym. 2005).

Virkistys ja luontomatkailu

Irlannissa ei tunneta jokamiehenoikeuksia. Lain mukaan ei ole sallittua liikkua toisten omistamilla mailla ilman maanomistajan lupaa. Maanomistaja on myös vastuussa omistamastaan alueesta jopa siinä määrin, että häntä voidaan pitää vastuullisena mahdollisista luvan kanssa alueella liikkuneille retkeilijöille tai marjastajille tapahtuneista onnettomuuksista (Ni Dhubháin ym. 2005).

Irlannin metsät tarjoavat kuitenkin mahdollisuuksia hyvin monimuotoisiin virkistys -ja ulkoilumahdollisuuksiin. Irlannissa on useita luontomatkailuun ja virkistykseen sopivia luonnon- ja kansallispuistoihin rinnastettavia alueita, jotka sijaitsevat kaupunkien läheisyydessä (n. 60 km:n säteellä). Mm. keskeisimpiä puistoalueita, kuten Lough Key Forest Parkia ja Killykeen Forest Chaletsia hallinnoi Coillte -niminen yritys. Coillte on valtion omistama metsäalueiden hoitoon keskittynyt yritys, joka hallinnoi mm. laajoja virkistysalueita ja kehittää maan metsitysohjelmaa (lisätietoja www.coillte.ie). Coillte omistaa noin puolet Irlannin metsäalueista.

Virkistysalueiden ja matkailukeskusten lisäksi Irlannin luonto tarjoaa paljon muita virkistys- ja luontomatkailumahdollisuuksia. On arvioitu, että Irlannin metsäalueilla käy vuosittain 18 miljoonaa vierailijaa (IFFPA 2017). Virkistyskäytön taloudellinen merkitys paikallisille yhteisöille on arvion mukaan kokonaisuudessaan noin 270 miljoonaa euroa. Tyypillisin metsäalueiden virkistyskäyttömuoto on vaellus. Ainoastaan noin 2-3% vaeltajista maksaa jossakin muodossa pääsymaksuja johtuen mm. Coillten harjoittamasta ”avoimien metsäalueiden politiikasta” (open forest policy). Vaeltajaryhmistä eniten tuloja tuovat ulkomaiset matkailijat. Muita keskeisiä ulkoilu- ja luontomatkailumuotoja ovat ratsastus, maastopyöräily ja metsästys. Arviolta noin 70 000 ulkomaalaista turistia käy vuosittain irlantilaisissa ratsastuskohteissa (Failte Ireland 2016). Luontomatkailun osalta metsästys on kohdistunut lähinnä peuranmetsästykseen. Vuonna 2002 koko peuranmetsästyksen arvoksi Irlannissa määriteltiin noin 1,3 milj. € (Collier ym. 2004). Ulkomaalaisista turisteista yli 350 000 osallistuu pyöräilyyn liittyviin aktiviteetteihin vuosittain (Failte Ireland 2016), ja maastopyöräilyn tulovaikutuksen on arvioitu olevan noin 1,7 milj. € (IFFPA 2017).

Koristemateriaalituotanto

Irlannilla on tiettyjä selkeitä etuja muihin maihin nähden leikkovihreän koristemateriaalin tuottamisessa. Pääasiassa nämä ovat ilmastollisia kilpailuetuja, kuten läpi vuoden saatava sademäärä, leudot talvet ja viileät, kosteat kesät. Tästä johtuen Irlannissa kukoistaa laajempi lajikirjo eksoottisia puita, pensaita, puutarhakasveja ja saniaisia kuin missään muussa maassa vastaavalla leveysasteella. Irlannin mahdollisuudet leikkovihreän ja luonnon koristemateriaalin tuottajana on tunnistettu jo pidemmän aikaa. Irlannin kansallinen tutkimus- ja koulutustaho Teagasc (www.teagasc.ie) toi maahan 70-luvulla yli sadan erilaisen eukalyptuslajin siemeniä kokeillakseen niiden kestävyyttä Irlannin olosuhteissa sekä soveltuvuutta leikkovihreän tuottamiseen. Lupaavimmat lajit selvitettiin ja taimia toimitettiin useille kasvattajille ja taimitarhoille ympäri maata. Tuolloin tuotanto ei kuitenkaan ottanut vielä tuulta siipiensä alle (Collier 2005).

Varsinaisesti kaupallinen tuotanto ja viljely lähti vauhtiin 1993, josta lähtien se on kasvanut tasaisesti ollen noin 220 ha vuonna 2012. Tuotannon arvo samana vuonna oli noin 5 miljoonaa euroa (Teagasc). Tuotannosta noin 80 % päätyy vientiin (Ni Dhubháin ym. 2005) pääasiassa Hollantiin ja Isoon-Britanniaan (Collier ym. 2004). Keskeisimpiä viljeltyjä lajeja ovat eukalyptyslajit (Eucalyptys), kielopuu (Pittosporum) ja heisilajikkeet (Viburnum). Viljeltyjen lisäksi suuri osa vientiin päätyvästä koristemateriaalista on luonnosta kerättävää materiaalia. Tärkeimmät metsistä kerättävät koristemateriaalilajit ovat jalokuusi (Abies procera), mänty- (Pinus spp) ja koivulajit (Betula spp) sekä alppiruusu (Rhododendron) (Ni Dhubháin ym. 2005). Ala on Irlannissa kasvussa ja tavoitteena on lisätä tuotannon, ulkomaankaupan ja työpaikkojen määrää alalla seuraavina vuosina. Arvioiden mukaan leikkovihreän koristemateriaalin tuotannosta Irlannissa voisi olla mahdollista saavuttaa jopa 20 milj. € tulot (Teagasc).

Lehdes- ja koristemateriaalin kauppa on linkittynyt tiiviisti kukkakauppa-alan kanssa (mm. Hollannin kukkamarkkinat), jonka volyymi on noin 10-kertainen koristemateriaalikauppaan verrattuna. Suurimpia ostajia ovat kukkatukut sekä tavarataloketjut. Erityisesti kysyntää on tällä hetkellä yli 50 cm pitkästä leikkovihreästä sekä asetelmista ja niihin liittyvistä tuotteista. Koristemateriaalikauppa on hyvin voimakkaasti hintakilpailtua. Alan yritykset ovatkin pyrkineet kehittämään keinoja edetä pidemmälle jalostusketjussa mm. puolivalmisteiden tai yksilöllisten toimitustapojen avulla. Erilaisten palveluiden yhdistäminen tuotteisiin on yksi tulevaisuuden kehityssuunnista. Ala on myös vahvasti riippuvainen trendeistä. Markkinoille on jatkuvasti tuotava uusia lajikkeita ja vaihtoehtoja.

Lisämateriaalia

A Note on the Irish Foliage Industry, Pat Collier 2005 (englanninkielinen kuvaus alan kehityksestä Irlannissa). Artikkeli on luettavissa suomeksi Luonnontuote -lehden vuoden 2005 numerosta.

Forest foliage production in Ireland -case study Forest Produce Limited, Amy Hingston 2005 (englanninkielinen kuvaus Irlannin suurimpiin kuuluvasta koristemateriaaliyrityksestä). Artikkeli on luettavissa suomeksi Luonnontuote -lehden vuoden 2005 numerosta.

Lähteet

Ni Dhubháin ym. 2005. Country report, Ireland COST E 30- Economic integration of urban consumers’ demand and rural forestry production. In Jáger, L. (Ed.). 2005. COST E30 Economic integration of urban consumers' demand and rural forestry production. Forest sector entrepreneurship in Europe: Country studies. Acta Silvatica & Lignaria Hungarica. Special Edition 2005.

Collier, P., Short, I. and Dorgan J. 2004. Markets for Non-Wood Forest Products. COFORD, Dublin Ireland 84p.

Collier, P. 2005. A Note on the Irish Foliage Industry