YLEISTÄ ROMANIAN LUONTOYRITTÄJYYDESTÄ
Romanian maa-alueesta on 26,7 % metsien peitossa. Puuteollisuuden ja luonnontuotteiden kilpailukyky ulkomaan markkinoilla perustuu pääasiassa alhaisempien työvoimakustannusten tuomaan etuun. Pyöreän puutavaran ja sahatun puun näkyvä kulutus Romaniassa on vähentynyt verrattuna suunnitelmatalouden kaatumisen jälkeisiin ensimmäisiin vuosiin. Tämä vähennys voi selittyä teollisuuden uudistumisella, mutta myös vuosittaisten sallittujen hakkuiden määrän vähentämisellä (Bouriaud ym. 2005).
Luonnontuotteet
Luonnontuotteet ja palvelut olivat Romaniassa erityisen tärkeitä kahden viime vuosikymmenen aikana, kommunistisen kauden ajalla. Silloin kerättiin paljon marjoja, sieniä ja lääkekasveja, tehtiin perinteisiä puutöitä, kalastettiin, kerättiin pihkaa, pyydystettiin eläimiä kaupattavaksi jne. Metsät olivat laidunmaana ja tietty määrä eläimiä piti toimittaa lihatuotantoon. 1990-luvun alun jälkeen metsästä saatavien, niin sanottujen täydentävien tuotteiden tuotanto on kasvanut maassa (Bouriaud ym. 2005).
Romanialaisia luonnontuotteita ovat aikaisemmin mainitut marjat, syötävät sienet ja lääkekasvit sekä joulukuuset. Niiden osuus luonnontuotteiden kokonaistuotannosta oli Romaniassa noin 35–40 % vuosina 1999–2002. Metsästyksestä saatavia tulonlähteitä ovat hirvenliha ja muut riistaeläimet, turkikset, fasaanit ja sarvet sekä vuokrasopimukset metsästysalueista, verot ja metsästysluvat. Metsästyksen prosenttiosuus luonnontuotteiden tuotannosta on 20 %. Punontatyöt perustuvat pajuun ja sen osuus vuonna 1999 oli 20 % ja vain 10 % vuonna 2002. Kalastuksesta saatavia tulonlähteitä ovat taimenet, mäti, verot, vuokrasopimukset ja kalastusluvat. Näiden osuus luonnontuotteiden tuotannosta oli 8 % vuonna 1999 ja 15 % vuonna 2002. Tärkeimpiä kalalajeja ovat purotaimen, järvitaimen, kirjolohi ja puronieriä (Bouriaud ym. 2005).
|
Siemenpuiden tuotanto kolminkertaistui Romaniassa vuosien 1999 ja 2002 välillä. Kylvösiementen ja siemenpuiden pääasiallisia lajeja ovat pihtakuusi, lehtikuusi, kuusi, leppä, valkopyökki, kastanjapuu ja idänhopeapensas. Vuodesta 2000 lähtien koiranruusun kiulukoiden ja mustikoiden tarjonta on kasvanut, kun taas karhunvatukoiden tarjonta on selvästi laskenut. Muita luonnonvaraisia marjoja ja hedelmiä saadaan oratuomesta, tyrnistä, tuomesta, kirsikkaluumusta, metsäomenapuusta, imeläkirsikasta ja metsämansikasta. Vuosina 2003–2004 tehtiin uusia investointeja luonnonmarjojen parempaan säilytykseen (teollinen jäädytyslaitteisto). Tästä johtuen markkinat ovat vakaammat tuotteiden tasaisen laadun ansiosta ja paremmat laitteistot mahdollistavat myös myymättömän tuotannon varastoinnin. Syötäviä sieniä vietiin vuonna 1999 ulkomaille 186 tonnia, eniten herkkutatteja ja kantarelleja. Romaniassa hyödynnetään kaupallisesti noin 150 eri lajiketta lääke- ja aromaattisia kasveja. Vuonna 1990 Romania oli maailman viidenneksi suurin maa lääke- ja aromaattisten kasvien viennissä. Vienti suuntautui yli 20 maahan. Maasta viedään muun muassa tylppäliuskaorapihlajaa, seljaa, lehmusta, nokkosta ja rauduskoivua (Bouriaud ym. 2005).
Romaniassa on havaittavissa seuraavat kolme tapaa käyttää luonnontuotteita (kuten sieniä, marjoja ja lääkekasveja):
- Yksityiset ihmiset keräävät marjoja tai muita luonnontuotteita ja ne myydään maanviljelijöiden markkinoilla. Toinen mahdollisuus on myydä tuotteet erikoistuneille yrityksille, jotka toimivat luonnontuotteiden ostajina. Romanian kansallinen metsähallitus on harjoittanut marjojen poimintaa maaseudun asukkaiden avustuksella. Marjojen kerääminen on taloudellisesti ja sosiaalisesti tärkeää, koska suurin osa poimijoista kuuluu maaseudun köyhimpään väestöön.
- Marjat ja sienet kerätään täydentämään asukkaiden talviajan ruokavarastoja. Tähän tarkoitukseen käytetään pääasiassa mesisieniä, kantarelleja ja tatteja. Säilöttyjen luonnontuotteiden käyttö on tärkeää Romanian maaseutualueilla, koska talviaikaan valikoimat kaupoissa eivät ole kovin monipuoliset ja tuoreita hedelmiä ja kasviksia on saatavilla vain harvoin.
- Luonnontuotteiden keräämisellä ei aina ole taloudellista merkitystä, etenkin maan kaupungistunut väestö kerää sieniä ja marjoja virkistystarkoituksessa
(Bouriaud ym. 2005).
|
|
Romaniassa on vapaa pääsy metsiin. Sääntö ei ole lain sanelema, vaan pikemminkin se näyttää olevan yleisesti hyväksytty tapa maassa. Esimerkiksi erilaisia kieltotauluja (”Läpikulku kielletty” tms.) ei ole vielä Romaniassa näkynyt. Marjojen ja muiden luonnontuotteiden kerääminen virkistystarkoituksessa ja omaan käyttöön on jokamiehenoikeus. Marjojen, sienten, lääkekasvien ja kuolleiden puiden kerääminen polttopuuksi on Romaniassa yleinen ja totuttu tapa. Kansallinen metsähallitus kuitenkin säätelee luonnontuotteiden keräämistä. Se voi esimerkiksi rajoittaa yksittäisen henkilön yhden päivän aikana keräämien luonnontuotteiden määrää. Kansallinen metsähallitus voi myös myöntää uusia toimilupia yksityisille luonnontuotealan yrityksille ja urakoitsijoille. Luonnontuotteiden kerääminen muista kuin kansallisen metsähallituksen metsistä on säädeltyä vain jos kerätään kaupalliseen tarkoitukseen. Tällöin kerääjä on velvollinen ympäristöystävälliseen toimintatapaan ja yksityisillä mailla kerääminen vaatii myös omistajan luvan (Bouriaud ym. 2005).
|
|
Isoilla imagokampanjoilla on pyritty muuttamaan synkeähköä Romania-kuvaa myönteisemmäksi. Yksi kampanjoinnin matkailuvalteista on ”mystinen ja myyttinen” Transsylvania, joka on ylänköalue Karpaattien keskellä. On ennustettu, että Transsylvanian luonto houkuttelee tulevaisuudessa yhä enemmän turisteja läntisestä Euroopasta. Esimerkiksi saksalaiset ovat jo pitkän aikaa tehneet metsästysmatkoja Transsylvaniaan. Pääasiallisesti maassa metsästetään saksanhirviä, kuusipeuroja, gemssejä, karhuja, villisikoja, susia, metsäkanoja, kaneja, fasaaneja, viiriäisiä, hanhia ja ankkoja. Maailman kymmenen arvokkainta ruskeakarhun turkkia ja viisi suurinta kalloa on saatu metsästyssaaliina juuri Romaniasta (Bouriaud ym. 2005).
Mustanmeren kohteet tarjoavat Romaniassa hyvät mahdollisuudet rantalomaan ja Karpaattien vuoristossa sijaitsevat Euroopan edullisimmat hiihtokeskukset. Vuoristoalue tarjoaa myös erinomaiset mahdollisuudet vuorikiipeilyyn. Lintujen tarkkailu on matkailijalle yksi mahdollisuus tutustua Romanian monipuoliseen luontoon. Lintujen tarkkailijat eivät kiikareita lukuun ottamatta tarvitse mitään varusteita tai lupia ja lintujen tarkkailuun on paljon erilaisia paikkoja mistä valita. Romaniassa myös järjestetään varta vasten ”lintubongareille” suunniteltuja retkiä. Romanian luonnon kanssa pääsee hyvin kosketuksiin myös maan noin 70 eri leirintäalueella, jotka sijaitsevat jokien ja vuorien äärellä. Romania tarjoaa kaikentasoisille pyöräilijöille vaihtelevia maastoja jyrkistä ja haastavista reiteistä kevyisiin ja miellyttäviin. Pyöräilyreitit kulkevat kauniiden maisemien, metsien ja kylien läpi. Myös kalastusmahdollisuudet ovat Romaniassa hyvät. Vapaan voi tarttua taimenien ja lohien lisäksi valtavia monneja, karppeja, haukia ja sampia maan sadoista joista ja järvistä. Kalastus on sallittua kaikissa Romanian järvissä ja joissa ympäri vuoden, lukuun ottamatta aikaa huhtikuun ensimmäisestä päivästä toukokuun viimeiseen päivään. (www.romaniatourism.com).
|
Lähteet
Bouriaud ym. 2005. Country report, Romania COST E 30 – Economic integration of urban consumers’ demand and rural forestry production. Forest sector entrepreneurship in Europe: Country studies. Acta Silvatica & Lignaria Hungarica. Special Edition 2005.
Romanian matkailusivusto http://www.romaniatourism.com |
