Yhdistyksen säännöt

Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry

Säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

 

Yhdistyksen nimi on Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry., ruotsiksi Nätverket för naturföretagande i Finland rf, ja sen kotipaikka on Seinäjoen kaupunki.

 

Yhdistys voi käyttää epävirallisissa yhteyksissä englanninkielistä nimeä The Finnish Nature-based Entrepreneurship Association, lyhennettynä FNEA.

 

 

2. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja toimintamuodot

 

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää luontoyrittäjyyden yleisiä edellytyksiä ja alan yhteistoimintaa sekä edistää ja kehittää luontoyrittäjyyteen liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1. välittää luontoyrittäjyyteen liittyvää tietoa ja harjoittaa tarkoitukseensa liittyvää julkaisutoimintaa

2. järjestää seminaareja ja konferensseja, edistää alaan liittyvien messujen järjestämistä sekä harjoittaa tarkoitukseensa liittyvää koulutus- ja tiedotustoimintaa

3. ylläpitää yhdistyksen omia internet-kotisivuja

4. koordinoi, suunnittelee ja toteuttaa luontoyrittäjyyteen liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita

5. osallistuu luontoyrittäjyyttä koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tekee alaan liittyviä aloitteita

6. on yhteistoiminnassa luontoyrittäjyyden edistämiseen vaikuttavien muiden toimijoiden kanssa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan raha-avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia hankittuaan asianmukaisen luvan.

 

Yhdistys voi omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

 

 

3. Yhdistyksen jäsenet

 

Yhdistykseen yritysjäseneksi voidaan hyväksyä luontoon tukeutuvaa elinkeinotoimintaa harjoittava oikeuskelpoinen yhteisö tai yksityinen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

 

Yhteisöjäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

 

Henkilöjäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

 

Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

 

Yritysjäsenet, yhteisöjäsenet, henkilöjäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

 

Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

 

 

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

 

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

 

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

 

 

5. Liittymis- ja jäsenmaksut sekä muut jäsenvelvoitteet

 

Yritysjäseniltä, yhteisöjäseniltä, henkilöjäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

 

Jäsenmaksuja voidaan vuosikokouksen päätöksellä porrastaa eri jäsenryhmissä. Jäsenmaksujen porrastuksesta ja porrastusperusteen valinnasta erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Porrastusperusteet ovat jäsenryhmittäin:

 

Yritysjäsenet:

1. Elinkeinotoiminnan päätoimisuuden tai

2. liikevaihdon perusteella sekä

3. yhdistyksessä yhteisöjäsenenä olevan oikeuskelpoisen yhteisön jäsenyyden perusteella eroteltuna.

Yhteisöjäsenet:

1. Elinkeinotoimintaa harjoittavien oikeuskelpoisten yhteisöjen tai yksityisten henkilöiden muodostamat oikeuskelpoiset yhteisöt eroteltuna muista yhteisöistä ja säätiöistä sekä

2. elinkeinotoimintaa harjoittavien oikeuskelpoisten yhteisöjen tai yksityisten henkilöiden muodostamat yhteisöt niiden jäsenmäärän perusteella.

Henkilöjäsenet:

1. Opiskelijat eroteltuna muista henkilöistä.

Kannattavat jäsenet:

1. Yksityiset henkilöt ja oikeuskelpoiset yhteisöt eroteltuina sekä

2. oikeuskelpoiset yhteisöt niiden liikevaihdon perusteella.

Yhdistyksen yritys-, yhteisö- ja henkilöjäsenillä on velvollisuus yhdistyksen kokouksen päättämässä laajuudessa

1. ilmoittaa vuosittain yhdistyksen hallitukselle tai sen nimeämälle toimikunnalle liikesalaisuuksia paljastamattomia tietoja tilastojen kokoamiseksi ja yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi

2. osallistua yhteisesti toteutettaviin, yhdistyksen ja sen jäsenten toimintaa tukeviin toimenpiteisiin.

6. Hallitus

 

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut vähintään kahdeksan (8), mutta enintään kaksikymmentäkolme (23) varsinaista jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä, jotka valitaan yhdistyksen äänioikeutettujen jäsenten piiristä.

 

Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valitaan kerrallaan kolmeksi toimikaudeksi. Hallituksen puheenjohtaja valitaan kerrallaan yhdeksi toimikaudeksi hallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Hallituksen varsinaisista ja varajäsenistä on vuosittain erovuorossa kolmannes siten, että yhdistyksen ensimmäisenä ja toisena toimikautena erovuoroisuus määräytyy arvan perusteella ja sen jälkeen vuorojärjestyksessä.

 

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus myös valitsee tarvittavat toimikunnat, jaostot ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä hallitukselle vastuullisia tehtäviä.

 

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

 

Hallitus voi kokoontua myös puhelimitse, videoneuvottelulaitteiden avulla tai muita tietoverkkojen välineitä käyttäen, kunhan on varmistettu, että kaikilla hallituksen jäsenillä on siihen mahdollisuus ja kaikki hallituksen jäsenet tämän yksimielisellä päätöksellään hyväksyvät.

 

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

 

 

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

 

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä. Hallitus voi määrätä nimenkirjoitusoikeuden myös muille henkilöille siten, että nämä kirjoittavat yhdistyksen nimen yksin.

 

 

8. Tilikausi ja tilintarkastus

 

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

 

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

 

 

9. Yhdistyksen kokoukset

 

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä helmi-toukokuussa.

 

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

 

Yhdistyksen kokoukset voidaan pitää myös muualla kuin sen kotikunnassa.

 

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella yritysjäsenellä, yhteisöjäsenellä, henkilöjäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

 

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

 

 

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

 

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostilla niille jäsenille, joilla on sähköpostiosoite ja lisäksi julkaisemalla kokouskutsu yhdistyksen ylläpitämillä internet-kotisivuilla tai ilmoituksella yhdistyksen kokouksen määräämässä lehdessä.

 

 

11. Vuosikokous

 

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. tarkastetaan paikalla olevien yritys-, yhteisö-, henkilö- ja kunniajäsenten edustajien valtakirjat ja todetaan läsnäolevien äänimäärä

5. hyväksytään kokouksen työjärjestys

6. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto

7. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

8. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet porrastusperusteineen

9. päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä, valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet erovuoroisten tilalle sekä hallituksen puheenjohtaja hallituksen varsinaisten jäsenten keskuudesta

10. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat

11. päätetään yhdistyksen kokousten koollekutsumistavasta sääntöjen 10. pykälän puitteissa.

12. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

 

 

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

 

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

 

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.