Ajankohtaista

Suomalainen yrttitutkimus on arkistoitu

 Vuosien 1984-2014 välillä Mikkelissä suoritettujen yrttitutkimusten tuloksia ja dokumentteja on arkistoitu Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikkaan Pirttiniemenkadulle. Bertalan Galambosin yrttitutkimusarkiston luovutus käsittää 1,20 hyllymetriä asiakirjoja vuoteen 2018 saakka. Bertalan Galambosin yrttitutkimusarkisto löytyy Kansallisarkiston VAKKA -arkistotietokannassa.

Yrttitutkimuksen olennainen ominaisuus on se, että se koskee hyvin monia erilaisia kasvilajeja kihokista koivuun ja yrttikasveja käytetään hyvin moneen eri tarkoituksiin: mausteena, rohdoksena, tuoksuaineena, kosmetiikan raaka-aineina, väri- ja karkote- jopa koristekasveina. Siksi yrttitutkimusten tuloksia julkaistiin käytöstä riippuen hyvin erilaisissa lehdissä ja julkaisussa.  Ja nyt näitä julkaisuja ja alkuperäisiä dokumentteja löytyy yhdestä paikasta.  Kansallisarkiston osalta arkiston järjestämisen osalta ohjaamisesta on vastannut ylitarkastaja Petri Böök.

Kiinnostuneiden ja käyttäjien töiden helpottamiseksi yrttitutkimusarkisto on jaettu eri sarjoihin tutkimusten (samankaltaisten) sisältöjen mukaisesti.

Klikkaamalla ” Kasvikohtainen lista aakkosjärjestyksessä” sarjaa tulee esiin 118 yrttikasvin tieteellisiä ja suomenkielisiä nimiä. Julkaisuotsikkojen määrä on yhteensä 590. Klikkaamalla nimiä ilmestyy ruutuun kyseisestä yrttikasvista kirjoitettuja julkaisuja. Julkaisujen määrä vaihtelee kasveittain. Useimmiten kasveista on kirjoitettu 1-4 julkaisua, mutta tärkeimmistä yrttilajeista on syntynyt 5-10 kirjoitusta. Eniten tutkituista yrttilajeista, esim. nokkosesta, mintuista tai ruusujuurista on kirjoitettu jopa 15-25 julkaisua.

Teemakohtaiset kirjoitukset -sarjassa kerättiin yhtään yrttituotantoa, markkinointia, viljelytekniikkaa ja laatua käsitteleviä kirjoituksia. Julkaisujen määrä on 630 ja niitä ryhmiteltiin 36 teeman mukaisesti. Sieltä löytyy analyyseja yrttitutkimuksen tilasta Euroopasta, Venäjältä, Suomesta, jopa Lapista. Laajasti käsitellään yrttilajien viljelyteknisiä kysymyksiä, esim. lisäys, kateviljely, koneellistaminen, siementuotanto ja luomuviljely. Jatkojalostusteemoissa löytyy tietoja kuivatuksesta ja aromiöljyjen tislauksesta, suomalaisten yrttien aromisuudesta, puhtaudesta ja vertailututkimuksista eri maiden kanssa. Eri alaotsikoissa löytyy tietoa uusien yrttien kotiuttamisesta ja viljelyyn oton tuloksista, yrttien elämyksellisyydestä ja kulttuurihistoriallisista merkityksistä.

Molemmissa listoissa on julkaisujen jälkeen merkattu, mistä kukin julkaisu löytyy. Kolmella ristillä (+++ - merkillä) merkatuista julkaisusta kansiossa on paperiversio. Kolmelle nuolella (<<< - merkillä) merkatut julkaisut ovat luettavissa arkistoidusta kokoamateoksessa. Arkiston alussa on hakemisto, jossa selitetään eri merkintöjen tarkoitukset. Kokoamateokset ovat eri otsikossa.

Nämä julkaisut löytyvät Kirjoituksia julkaisutyyppien ja lehtien mukaan -sarjasta. Pääsarjan alla olevassa alasarjassa löytyy Suomessa ja muissa maissa julkaistuja kirjoja ja tieteellisiä aikakauslehtiä. Lukijoiden kannalta aikakauslehtikokoelma on tärkeä, koska tutkijoiden kirjoituksia julkaistiin 1992 -2014 välillä ensisijaisesti MTT:n eri julkaisusarjoissa (MTT Tiedote, Julkaisusarja A ja B, Maa- ja elintarviketalous (MET) tai Luke, Luonnonvara- ja biotaloustutkimus. Täältä löytyvät myös Helsingin yliopiston eri julkaisusarjoissa ilmestyneet isommat opukset. Näistä julkaisuista suuri osa löytyy netissäkin, ja yleensä aineistossa annetaan niiden nettiosoitekin.

Tutkimusraportit -sarja sisältää alkuperäisiä raportteja (30 kpl). Viime vuosikymmenien aikana tutkimusten rahoitukset olivat projektiluonteisia, ja loppuraportit sisältävät koko projektin olennaisia osia. Yrttitutkimusraporteista on mainittavia mm. koko prosessia aloittava Puumalan projektin raportti, uutuusyrttien, kihokin, kiinalaisten rohdoskasvien tai venäläisten yrttien viljelyä koskevat raportit.  Erikseen on mainittava MTT:n ja suomalaisen lääketehtaan, Hankintatukku Oy:n välinen tutkimusyhteistyö, koska vaikka rahoitus oli yksityinen, tutkimustulokset olivat yleisesti käytettävissä. Tämä yhteistyön tuloksia ovat useiden kotimaisten rohdosyrttien mm. kotimaisen punahatun ja ruusujuurien viljelymenetelmät ja tuotteistaminen.

Lopuksi on mainittava vuosikymmenien aikana, eri maiden yrttitutkimusinstituuteissa tai rohdoskasvikonferensseissa tehtyjen vierailujen matkaraportit (43 kpl) sekä yrttitutkimuksista ja yrttikursseista kirjoitettujen ammatti- ja yleislehtien lehtileikkeiden kokoelmat (2 kansio).

Hakureitti ulkopuolelta:

www.arkistot.fi  > Aineistot > Verkkopalvelut ja tietokannat > VAKKA arkistotietokannat  > Tarkennettu haku > 1.Nimihaku (Kirjoita: Galambosi >tee haku >1 osuma > klikkaa >Bertalan Galambosin yrttitutkimusarkisto > klikkaa >Sarjat >  sisältö avautuu.

Lyhempi reitti: ensiksi  http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/TarkHaku.action  >> ja jatkaa  edellisen tapaan …1. Nimihaku> …

Kirjoittaja esittää sydämelliset kiitokset niille henkilöille, jotka ovat mahdollistaneet aineiston sijoittamisen Mikkelin Maakunta- arkistoon: Helsingin yliopistokeskuksen pääsihteeri, Matti Malinen, Kansallisarkiston erityisasiantuntija Tytti Voutilainen ja Kansallisarkiston ylitarkastaja Petri Böök!

Mikä on yrttiarkiston merkitys?

Tärkein ja olennainen merkitys on se, että nyt yhdestä paikasta (Kansallisarkistossa) löytyy viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana suoritettujen yrttitutkimusten ja yrttituotannon kehittämisen dokumentit jälkipolvien saatavilla.

Yrttialan yksi ominaisuus on se, että yrttikasveihin kohdistuva kiinnostus on melko periodinen. Viimeisten 120 vuoden aikana on selvästi havaittavissa 3-4 periodia, joissa kiinnostus ja tutkimus –erilaisista syistä johtuen - on ollut hyvin intensiivinen.

Yrttiraaka-aineiden kotimaiseen tuotantoon on kohdistunut tutkimus- ja kehittämistarvetta jo 1890-luvun loppupuolella. Seuraavat yrttikiinnostus -periodit olivat 1. ja 2. maailmansotien aikana suoritettu viljely- ja tutkimustoiminta pula-ajan tarpeiden täyttämiseksi. Vuosina 1945-53 oli kotimaisten likööri raaka-aineiden varmistamiseksi ns. Alkon yrttiprojekti Piikkiössä. Vuosien 1983-2010 välillä toteutettiin mielestäni laajin ja pisin yrtteihin kohdistuva tutkimus- ja kehittämistoimintajakso maassamme, useiden tahojen yhteistoiminnassa. Ja v. 2010 jälkeen kiinnostus on selvästi havaittavissa ns. ”villiyrtti-villityksen” muodossa.

Yrttialan toinen ominaisuus on se, että yrtit eivät ole peruselintarvikkeita ja siihen kohdistuvaa tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoimintaa ei ole keskitetty, sitä harjoitettiin rajoitettujen resurssien takia melko pienessä mittakaavassa. Jälkeenpäin on ollut melko työlästä metsästää tiettyjä periodissa julkaistuja dokumentteja ja artikkeleita.

Henkilökohtaisesti elämä - ja Suomi - on mahdollistanut minulle sitä, että olen voinut olla aktiivinen osatekijä 1983-2010 välisessä tutkimusprosessissa. Kun tutkijoita velvoitetaan tutkimuksien ja projektien tuloksien julkistamiseen, olen ollut melko aktiivinen tiedottaja ja kirjoittaja. Pidän suurena henkilökohtaisena kunniana, että kirjoitustuotantoani kerättiin nyt yhteen paikkaan!!

Siis yrttiviljelystä kiinnostuva henkilö - olkoon hän tutkija, projektipäällikkö, opettaja tai opiskelija - pystyy nyt yhdestä paikasta tarkistamaan, mitä on kirjoitettu ja mitä on tutkittu häntä kiinnostavasta kasvista tai teemasta - ainakin oman kynän ansiosta.

Bertalan Galambosi, yliagronomi